5. Ajatuksia henkisyyden suojamuureista 26.7.2017
Elämän maagisuus alkaa ja syntyy kullakin meistä, kun munasolu ja siittiö yhtyvät ja alkaa prosessi, joka jatkuu läpi elämän. Näin taivaallinen osuus ihmiseksi kasvamisessa on käynnistynyt. Löytääkseen todellisen luontonsa sieluna ja henkisenä olentona, tämän prosessin kontekstin tunteminen on olennaista. Ihminen on kuin siemen, joka kasvaa tietynlaiseksi, tietynlaisissa olosuhteissa, taivaallisen valvonnan alla.
Alkio/sikiö kasvaa hyvin suojattuna aineellisessa kohdussa, lapsiveden ympäröimänä. Samat näkymättömät suojamuurit ovat olemassa henkisen ja aineellisen maailman välillä. Yhtymäkohtana ja vertauskuvan toimikoon tässä tietokone suojamuureineen, mikä suojaa prosessia ja sen toimivuutta.
Suojamuurien suojassa ihmiselle kehittyy sisäinen ja ulkoinen minä. Sisäinen minä on syvällä ja samalla korkealla, hyvin suojattuna universaaleissa konteksteissa. Ulkoinen minä on suhteessa ympäristöön ja se on mielen uloin kerros, ego, joka huoltaa elämän jatkuvuutta, hyödyntää aistien toimintaa, samalla kun se saa elämän energiansa sisäiseltä korkeammalta minältä.
Sisäinen minä hyvin suojattuna on valtava voimavara, joka antaa ja ottaa, mutta vain sen, mikä sopii tarkoitukseen. Se vastaa pyyntöihin, toiveisiin, tarpeisiin ja unelmiin suojamuurien kautta, suodattaen tilanteeseen, tilanteen mukaan. Näin toiveet ja pyynnöt erityisesti pyyntöjen tarkkuus, ovat tärkeitä sisäiselle minälle eli taivaalliselle osalle itseä!
Munasolun kehittyessä sekä nainen että mies saavat kumpikin feminiinisen ja maskuliinisen osuuden. Toisella toinen on korostuneempi kuin toisella, erityisesti fyysisellä tasolla. Kullakin meistä, sisällämme, on olemassa sekä taivaallinen feminiininen että maskuliininen alue eli taivaallinen siemenemme. Nämä värähtelyt täydentävät toisiaan ja samalla poikkeavat toisistaan, erityisesti pyyntöihin vastaamisen osalta, riippuen pyynnön sisällöstä!
Yhteys sisäisen ja ulkoisen minän välillä on olemassa, mutta johtuen suojamuureista ja niiden taivaallisten asetusten sisällöstä, mitä henkiset lainalaisuudet ohjaavat, yhteys on ulkoiselta mieleltä suljettu. Paitsi pyyntöjen, toiveitten, unelmien ja tarpeitten tyydyttämisen osalta! Nämä syvät henkiset lainalaisuudet ohjaavat syvintä elämisen muotoa, mikä pitää ihmisen hengissä ja taivaallisen designin eli prosessin käynnissä.
Ihmisen maallisen kehityksen alkaessa ja erityisesti jatkuessa, yhteys henkisyyteen suojataan. Vauvan kehittyminen on kuin aikuisen ihmisen kehitys suhteessa henkisyyden avautumiseen ja henkisen maailman kommunikaation oppimiseen maan päällä. Vauvan ja vanhempien kommunikaatio on symboliikan oppimista, ennen kuin vauva oppii puhumaan. Molempien on opittava kommunikoimaan ja tulkitsemaan toisiaan. Erityisesti vanhempien on opittava tulkitsemaan vauvan symboliikkaa. Ajatukset toimivat siltana fyysisen ja henkisen maailman välillä eli symboliikan herättämät ajatukset suhteessa tapahtumiin ja kokemuksiin, mitä symboliikka herättää, johdattavat ymmärrykseen sekä kommunikaatioon.
Ymmärryksellä on eri tasoja, riippuen ihmisen kehittymisestä erityisesti tunne-elämän tasolla. Tunteet ohjaavat ihmistä hänen kehittymisensä tiellä. Erityisesti positiiviset tunteet; rakkaus, kiitollisuus ja ilo ohjaavat kohti syvempää ymmärrystä, joka siis on rationaalinen. Mitä tunteita meissä herääkään, kun näemme vastasyntyneen vauvan! Ilman näitä positiivisia tunteita yhteys sisäisen ja ulkoisen minän välillä ei ole riittävän syvällinen ja samalla korkea.
Ihminen syntyy maailmaan oppimaan. Oppimaan erityisesti elämään humaanina ihmisenä eli kehittämään humaaneja taitojaan sekä ylläpitämään rakkaudellista läsnäoloa, lisäämään positiivisia ajatuksia ja tunteita suhteessa elämäänsä eli ylläpitämään rakkaudellista virtausta syvälle sisään ja sieltä ulos. Tämän virtauksen ylläpitäminen on ihmisen elämän suurin ja vaativin haaste elämänsä aikana. Tämä vaatii omien antennin suuntamista, suunnan korjauksia, erityisesti tuulen ja tuiskujen jälkeen. Tätä rakkaudellista virtausta johdattavat henkiset lainalaisuudet/normit/säännöt, mitkä tähtäävät ihmisen rakkauden virtauksen ja erityisesti rakkaudellisen tilan ylläpitoon. Näin tämä kokonaisuus myös lisää lopulta rauhaa ihmisten välillä ja toimii näin erityisesti maapallon kehittymisen hyväksi.
4. In-form-at-ion sanan pohdiskelua 15.5.2017
Informaatio ja muoto ionissa! Muoto voi olla aineellinen tai aineeton, usein muodolla viitataan aineelliseen. Muodossa on kokonaisuus. Muodon ollessa elävä, siinä on prosessi ja prosessissa kaava. Prosessilla on käynnistäjänsä eli prosessin toiminnallinen ärsyke, joka johtaa ketjureaktioon, kaavaan.
Elinkudoksella on muoto, jolla on toiminnallinen prosessi, joka käynnistyy ärsykkeestä. Kukin elinkudos värähtelee sille ominaisella, tehtävänsä mukaisella tavalla. Värähtelyssä on energia, sekä ajallinen että tilallinen värähtelyn eteneminen eli informaation ketjuuntuminen.
Ääni värähtelee kehossa ja antaa voimaa ketjureaktiolle. Sanat ovat ääntä, mutta myös mielessä lausutut sanat toimivat ketjureaktioissa, antaen niille voimaa informaation siirtoon. Äänihuulet sanoittavat mielessä lausuttua ja toimivat myös ilman ääntä, ajatusten sanoittaessa lauseita. Puhe on ajatusten tuotosta ja luo todellisuutta, siirtäen informaatiota eteenpäin.
Ihmisessä aineellinen ja aineeton yhdistyvät. Aineeton mielen osuus yhtyy aineelliseen kehoon, joka värähtelee energiaa eri prosesseissa. Mieli luo prosesseja, mutta sen tulee olla läsnä ja ottaa vastaan palaute keholta, luomistaan prosesseista. Palaute on erityisesti tärkeää, jos mielen strategia on aikaansaanut tasapainottomuuden tilan. Tasapainottomuus ilmentyy lopulta elinkudoksen oireina ja sairauksina. Tasapaino löytyy informaatiosta!
3.Tietoisuuden lähteelle 27.3.2017
Olemme syntyneet maapallolle muuntamaan kirkasta, korkeasti värähtelevää tietoisuutta fyysiseksi ja moraaliseksi olemassaolon voimaksi. Aistien avulla havaitsemme maailmaa ja itseä. Tämä havaitseminen liitetään ajatteluun, ja se tekee meistä ihmisiä, sekä mahdollistaa yhteyden korkeammin värähtelevään enkelimaailmaan.
Ajattelu saa ilmiasunsa kunkin äänellä ja äänen avulla muodostamme puheemme. Puhe tarvitsee toimiakseen fyysisten elinkudosten lisäksi hengitystä ja verenkiertoa. Ympärillä olevien kenttien ajatusaallot muuntuvat ilma-aalloiksi, jotka hengityselintemme kautta siirtyvät äänen ja puheen tuottamiseen.
Ilmaisun voiman tulee Arkkienkeleiltä ja ilmentyy eheänä rytmisenä puheena. Näin voimme täsmällisesti ilmaista ja tuottaa taivaasta saamaamme elämäntehtävää ihmisinä. Pitämällä yhteyttä korkeammin värähteleviin voimiin, kuten Arkkienkeleihin, pidetään poissa toiminnallista lamaantumista sekä pidetään yllä oikeanlaista ajattelua. Tämä on moraalinen vastuumme suhteessa fyysiseen kehoomme.
Lapsi opettelee hallitsemaan fyysistä toimintaansa, kun hän opettelee kävelemään. Samalla hän opettelee toimintojensa tasapainottamista ja oikea-aikaisuutta. Lapsi ottaa esiin oman tahtovoimansa, kun hän nousee pystyyn eli, kun hän nostaa selkärankansa pystyasentoon. Informaatio virtaa nyt eri tavalla kuin lapsen selkärangan ollessa makuuasennossa.
Maan polariteetit ja alkuvoima haastavat ihmisen ajattelun sekä puheen omalla muutosvoimallaan. Ihmisen rajallinen aistitoiminta on altis haavoittuvuuksille ja näin myös altis ajattelun vääristymille suhteessa todellisuuteen. Ajattelun vääristymien ilmentymiä, havaintovääristymiä, ovat havaitun asian muuntaminen, kieltäminen ja mielestä poistaminen.
Vauva syntyy ilman kieltä, jonka hän oppii erityisesti vanhemmiltaan. Kieli määrittää ajattelua käsitteistöllään ja niille annetuilla merkityksillä. Kielen avulla luodaan vahvoja olettamuksia ja uskomuksia. Uskomuksista muodostuu arvoja, joita välitetään tuleville sukupolville ja jotka samalla ovat välittäjän arvoja. Nämä vaikuttuvat maan voimista, maan polariteeteista ja niiden taipumuksesta pyrkiä tasapainoon. Näin salamannopeitten, automaattisten toimintojen, kuten ajattelun takana ovat tasapainottuvat uskomukset.
Puheen tulee ilmentää korkeammin värähtelevää henkisyyttä, mitä Arkkienkelit ja Elohim enkelit ohjaavat. Puheen tulee myös olla yhdistyneenä korkeammin värähteleviin voimiin, jotta puheen sisältö palvelee ihmistä itseään ja hänen kuulijoitaan paremmin. Näin puhe on samalla aitoa puhetta ja voittaa maan polariteettihaasteet, jotka kohtaavat mielen ja sen ajatteluprosessin, kun kukin elää, on ja toimii maan plus- ja miinusakselin vaikutuksessa.
Ihmisen tulee ymmärtää itseään näistä lähtökohdista käsin, ymmärtää itsensä henkisenä olentona, jotta voi tunnistaa ja tiedostaa itseään. Ilman tätä ymmärrystä itsetunto ei kehity eivätkä yhteydet toisiin parane. Eheä elämä ja maailmankuva edellyttävät ymmärrystä itsestä osana henkistä maailmaa, jotta kukin voi tunnistaa sen, mitä tarvitsee eheyttää ja millä tasolla.
Enkelit, Arkkienkelit, Elohim enkelit ja korkein Minä ovat osa Jumalallista maailmanjärjestystä. Näiden tehtävänä on auttaa ihmistä hänen pyytäessään apua sekä vastata ihmisen esittämiin toiveisiin. Ihminen elää maapallolla sekä luonnonlakien että hengenlakien alaisuudessa. Näiden lakien yhdistäminen on osa ihmisenä kehittymistä ja omaa oppimisprosessia.
Kun ihmisen toiminta perustuu henkisyyteen, niin silloin toimintaan liittyy kunnioitus itseen ja toisiin ihmisiin henkisinä olentoina, sekä mahdollistaa toisten kohtaamisen henkisellä tasolla. Puhtaasti toimiva, itsenäinen ajattelu on moraalisten oivallusten perusta. Ajattelun selkeyttä tarvitaan, jotta maallinen totuus voi tulla esiin. Olemme syntyneet tänne selkeyttämään ajatteluamme ja vähentämään ajatteluun syntyneitä vääristymiä, joilla on taipumus yleistyä ja laajeta olettamuksiksi sekä uskomuksiksi.
On hyvin tärkeää oppia käyttämään ajattelun voimaa oikein ja lähestyä selkeämmin enkeleitä, pyytää heiltä apua sekä toivoa vastauksia kysymyksiin. Kysymykset ovat myös hyvin tärkeitä, sillä ne avaavat uskomuksia. On myös muistettava, että aineellisiin asioihin keskittyminen etäännyttää henkisyydestä.
2. Rauhan lähteelle 11.3.2017
Kehon kemiallisissa toiminnoissa havaitaan toiminnallisia yhtenevyyksiä. Mutta mikä laukaisee tapahtumasarjat? Voidaanko tätä selvittää? Puhutaan havaitsemista ja sen rajallisuudesta. Mitä havaitseminen lopulta on ja kuinka se meihin vaikuttaa? On myös havaittu, että on olemassa havainnoista riippumaton todellisuus ja havainnoista riippuva todellisuus, kuinka tämä voi olla mahdollista?
Havaitseminen tapahtuu ainakin osittain aivoissa. Aivot rakentavat paitsi toiminnallisen ohjauksen toimintakäskyineen, niin myös ottavat palautetta vastaan. Aivotkin ovat elinkudosta, jolla on oma kehityskaarensa.
Yleisellä tasolla voidaan puhua ns. vanhojen ja uusien aivojen toiminnoista, mitkä eroavat toisistaan stressireaktioiden toiminnallisessa ohjauksessa. Uudet aivot toimivat ohjauksessaan pidemmällä viiveellä kuin vanhat aivot. Vanhojen aivojen ohjaamissa elinkudoksissa toimintojen käynnistyminen on salamannopeaa ja uusien aivojen ohjaamissa elinkudoksissa on olemassa viive, jossa subjektiiviset asiat näyttävät vaikuttavan viiveen pituuteen. Vanhojen aivojen ohjaamat elinkudokset lisäävät toimintaansa stressivaiheessa ja toimintaa vähennetään stressivaiheen loputtua, kun tilanne on jollain tasolla ratkaistu ja valinnat tehty.
Stressi on yleisnimitys tasapainottomuuden tilalle, ja näin sitä helposti tulkitaan ja käsitellään yksilöllisesti, toinen toistaan ymmärtämättä. Mitä tasapainottomuus on? Milloin tasapainottomuus on normaalia elämää ja milloin ei?
Tasapainottomuudessa on heilahtelut ja siinä on aaltoliike. Muistettava on, että ilman aaltoliikettä ei ole elämää. Ilman sisään- ja uloshengitystä tai sydämen sykkeen vaihtelua ei ole elämää. Tarvitsemme tasapainottelua, vaihtelua niin mielelle kuin kehollekin. Mutta missä kohtaa sijaitsee tasapainottomuuden patologinen raja ja milloin stressistä tulee oikeasti stressiä, joka aiheuttaa sairauksia? Missä kohtaa kullakin meistä on omat rajapyykkimme niin, että normielämään kuuluvat asiat alkavat sairastuttaa?
G-proteiinireseptorit ovat avaimena erityisesti maku- ja hajuriippuvaisia toimintojen käynnistymisessä. Kuitenkin elämämme on täynnä ääntä ja toisaalta hiljaisuutta! Elämä on täynnä valoa ja pimeyttä sekä erilaisia värejä. Ääni kuten väritkin, joita silmät havaitsevat, on energiaa, joka värähtelee eri tavoin ja muodoin. Myös atomit värähtelevät ja säteilevät niille ominaisella tavalla.
Mikä siis käynnistää eri toimintojamme ja kuinka kehomme tietää, milloin lisätä ja vähentää toimintojaan? Muistettava on, että elämme maapallolla, jonka magneettikenttä vaikuttaa meihin, myös erilaisiin elämäntilanteiden heilahteluihin. Kuitenkin se vaikuttaa eri tavoin eri ihmisillä, erityisesti edellä mainittujen rajapyykkien kehittymisessä. Voidaan puhua tapahtumien ja kokemuksien merkityksellisyydestä kunkin ihmisen elämässä, jolloin itse asiassa tapahtuneen informaatiolla on merkitystä.
Silmät erottavat värejä ja niitäkin tietyssä rajallisuuden kentässä. Korviemme kyky erottaa niille tulevaa informaatiota on silmiäkin rajallisempaa ja silti tämä aisteillemme havaitsematon kokonaisuus on merkittävä muodostettaessa ymmärrystä todellisuudesta. Aistimme valikoivat mahdollisuuksien aalloista todellisuuden, mitä puolustetaan usein ainoana oikeana, koska se perustuu subjektiiviseen kokemukseen, mihin luotetaan.
Kuinka tarkka havaittu todellisuus on ja kuinka havaitsemista voi tarkentaa? Tarvitseeko sitä tarkentaa ja jos tarvitsee, niin miksi? Mielen intentio vaikuttaa tapahtumiin, se vaikuttaa lopputulokseen ja samalla luonto vaikuttaa mieleen. Myös ihmisen kuten fysiikankin on mukauduttava luontoon ja siinä tapahtuviin muutoksiin sekä vuodenaikojen tuomaan toiminnan muutostarpeeseen. Kuinka yhtenevästi voimme yhdistää fysiikan lainalaisuuksia mielen toimintoihin?
Mitä enemmän voimme ajatella ja ymmärtää tapahtuvaa energian, taajuuksien ja värähtelyn kautta, sen paremmin voimme ymmärtää saamaamme informaatiota, mitä erityisesti kehomme meille viestittää toiminnoillaan, toimintojen patologisilla epätasapainottomuuksilla.
Mieli valikoi mahdollisuuksien aalloilta sen, mikä alkaa toteutua. Mutta kuinka mahdollisuuksien aallot ja partikkelit saadaan sellaiseksi, että sieltä voidaan valikoida ajatuksiin kohteita, jotka mahdollistavat elämän tasapainoiset aallot? Kuinka mahdollisuuksien aaltoja ja partikkeleita voidaan puhdistaa negatiivisesti elämään vaikuttavista toistuvuuksista, riippuvuuksista ja tavoista? Kuinka mieli saadaan värähtelemään korkeammilla taajuuksilla? Kuinka saadaan aikaan poisoppiminen vanhasta helpommalla tavalla kuin rankkojen mielen ja kehon kokemusten kautta?
Tunteitten ja samalla ajatusten värähtelyä on tutkittu ja todettu, että positiivisiksi tulkitut tunteet, kuten rauha, ilo ja rakkaus värähtelevät eri tavoin kuin viha ja pelko. Näin ne myös saavat aikaan erilaisia lopputuloksia. Positiiviset tunteet värähtelevät paitsi korkeammin luvuin, niin myös tiheämmin kuin matalasti ja hitaammilla aalloilla ilmentyvät negatiiviset tunteet.
Voidaan myös sanoa, että niin ylhäällä kuin alhaalla ja päinvastoin. Näin peilaamme omaa todellisuuttamme ja tapahtuvia yhteiseen kenttäämme. Kenttä muodostuu erilaisista tasoista. Ylimpänä toimii henkinen kenttämme, mikä kehossamme toimii henkisenä energiakehona, sielumme kehona. Fyysinen keho toimii yhteydessä maapalloon ja sen lainalaisuuksiin. Lainalaisuuksista tärkein tässä yhteydessä lienee se, että informaation lisääntyessä, ihmisen kehittyessä ja tietoisuuden avautuessa, tämä tapahtuu aina vastakohtaisuuksien avulla, aaltoliikkeen tavoin.
Nämä vastakohtaisuudet tarjoavat myös mahdollisuuden ymmärtää elämää, ymmärtää aisteille näkymätöntä tapahtumaa sekä mahdollistaa heittäytyä sallivaan olotilaan, missä on mahdollista vähentää omaa valikointia ja sallia muutoksien tapahtumisen. Näin vastakohtaisuuksia ymmärtämällä päästään elämän tasapainoisille aalloille, mitä rauhaksikin voidaan kutsua.
1. Pelon lähteelle 10.3.2017
Taistele tai pakene (tai jähmety)!
On sympaattisen hermoston spontaani käsky keholle, kun toiminnallinen valmiustila syntyy. Tällöin huomio herää, vereen virtaa hormoneja ja tieto havaitusta asiasta, uhasta, leviää koko kehoon. Varoitus lähtee aivoista, kiitää hermosignaalina läpi kehon, kunnes henkilö tajuaa tapahtuneen. Tässä tilanteessa tärkeää on, että kehon kaikki solut tekevät yhteistyötä.
Hälytystilassa mantelitumake huomaa vaaran ja hälyttää hypotalamuksen, joka laittaa sympaattiseen hermostoon vauhtia. Näin aivolisäke vapauttaa hormoneja verenkiertoon. Lisämunuainen puolestaan erittää kortisolia, adrenaliinia sekä noradrenaliinia ja kilpirauhanen auttaa erittämällä aineitaan lisämunuaisen avuksi.
Lisäksi vereen virtaa muitakin hormoneja, rasvahappoja ja sokeria. Rasvasolut vapauttavat rasvahappoja verenkiertoon. Happo on aina hapan ja näin elimistön happoemästasapaino horjuu. Adrenaliini vaikuttaa maksassa niin, että maksa muuttaa glykogeenin glukoosiksi. Sokeria vapautuu verenkiertoon energian lähteeksi, erityisesti lihaksille. Munuaiset hidastavat virtsaneritystä, tarkoituksenaan energian kulutuksen vähentäminen. Sydämen syke myös kiihtyy ja keuhkot laajenevat, jotta lihakset saisivat mahdollisimman paljon happea ja energiaa. Suuriin lihaksiin vievät verisuonet laajenevat, jotta lihaksiin virtaisi mahdollisimman paljon verta ja ne voisivat supistua. Nyt lihakset ovat jännitystilassa.
Adrenaliini saa myös aikaan kananlihalle-ilmiön. Adrenaliini supistaa karvankohottajalihaksia. Tämä on menneisyyden jäänne, joka aikanaan auttoi näyttämään suuremmalta ja pelottavammalta erilaisissa tilanteissa sekä auttoi säästämään lämpöä. Kananlihalle-ilmiötä esiintyy nykyäänkin ja mitä se kenellekin, kulloinkin viestittää!
Kemian Nobel-palkinto stressitutkijoille v. 2012
Robert Lefkovitz ja Brian Kobilka tutkivat pitkään solujen reseptorien toimintaa. Tutkimuksissaan he oivalsivat, että solujen pinnalla olevat molekyylit tunnistavat hormoneja ja hermoston välittäjäaineita. Nämä molekyylit ovat G-proteiinikytkentäisiä reseptoreja. Molekyylit ovat koteloituneina solun seinämiin ja niitä on harvassa.
Näitä piilottelijoita tarkemmin tutkiessaan he löysivät adrenaliinireseptorit. Tutkimuksissa paljastui, että adrenaliinireseptori tmuistuttavat paljon rodopsiinia, joka aistii valoa silmissä. Molemmissa on 7 alfakierrettä, jotka läpäisevät soluseinän 7 kertaa. Näin tutkijat löysivät ns. reseptorien perheen, joka toiminnoiltaan näyttää samalta, mutta joka toimii eri tehtävissä!
G-proteiinireseptorit ovat elintärkeitä, niin ihmisille kuin eläimille. Elimistön sisäiset viestit välittyvät G-reseptorien kautta, näin ne myös estävät sisäisen kaaoksen syntymisen sekä toisaalta auttavat eheytymisessä.
Liikkeelle lähteneen pakenijan tai taistelijan vereen erittyy paljon hormoneja. Hormonit kulkeutuvat solujen pinnalle herättämään ja aktivoimaan solujen seinämissä piilottelevat G-proteiinireseptorit. Aktivoiduttuaan reseptorit saavat aikaan reaktioitten ketjun, mikä johtaa havaitun vaaran vaatimiin muutoksiin solujen aineenvaihdunnassa. Pako- tai taistelureaktiossa lihakset tarvitsevat energiaa eli sokeria ja vapaita rasvahappoja. Näin niitä ohjataan lihaksistoon Tämä samalla lakkauttaa rasvasolujen varastoitumisen rasvavarastoiksi, sekä energian varastoitumisen lihasten ja maksan glykogeeniksi.
Kehon sisäinen viestintä?
G-proteiinireseptorit säätelevät monenlaisia biologisia tapahtumia. Näiden reseptorien toiminnan avulla voidaan voimistaa tai vaientaa sitä, mitä solut tekisivät joka tapauksessa. Myös kivun säätelyssä G-proteiinireseptorit toimivat tai ovat toimimatta. Voidaankin kysyä, että ovatko nämä G-proteiinireseptorit itsessä tapahtuvan paranemisen toiminnallisia käynnistäjiä!
G-proteiinireseptorit osallistuvat erityisesti näkemiseen, haistamiseen ja maistamiseen. Puolet reseptoreista liittyy hajujen ja makujen tunnistamiseen, pieni osa poimii valoa verkkokalvolle. Kysymyksessä on siis valmiustilaan saattaminen, havaitsemisen herättäminen ja toiminnalliseen vasteeseen oivalluttaminen.
Kuinka olisi mahdollista tunnistaa ajoissa tätä viestintää? Kuinka omia tuntemuksia ja niiden herättämiä ajatuksia ja tunteita voisi hyödyntää ajoissa? Vai onko marssijärjestys päinvastainen ja herättävätkö ajatukset tunteita ja tuntemuksia? Vai tapahtuuko tämä kaikki yhtä aikaa? Joka tapauksessa, kaikella toiminnalla on aloittajansa. Joku tai jokin on vetovastuussa!
Kysymyksessä on siis G-proteiinireseptoriperhe ja sen toiminnallinen samankaltaisuus eri tehtävissä. Strategiat, toimintakaavat ja huomion kiinnittäminen toimivat yhtenevästi myös erityistason tehtävissä.
Yleisellä tasolla puhuttaessa toiminnoista, voimme ymmärtää paremmin erityistasolla tapahtuvia toimintoja, kun hyödynnämme yleistason toiminnallista tietoa omaan, kudoksen erityistasolla tapahtuvaan toimintaan, toimintojen eheytymiseen sekä kehon toimintojen selkeytymiseen ja sisäisen kommunikaation paranemiseen. Tämä parantaa solujen ja elinkudosten yhteistyötä. Näin META-informaatiota hyödynnetään!
Kolmasosa G-proteiinireseptoreista aistii elimistön omien hormonien ja hermoston välittäjäaineiden pitoisuuksia. Paljon reseptoriperheen toiminnoista on vielä piilossa. G-proteiinireseptoriperheet ovat lääketeollisuuden ystäviä. Ainakin puolet lääkkeistä toimii tällaisten reseptorien kautta, kuten beetasalpaajat, allergialääkkeet ja monet psyyken lääkkeistä. Mutta mitä toiminnallisuuksia onkaan vielä piilossa molekyylien kätköissä, koteloituneena, ja kuinka käytetyt lääkkeet vaikuttavat niissä reseptoreissa!
Lähteitä vapaasti lyhentäen osiossa Pelon lähteelle, tulkiten ja soveltaen: Helsingin Sanomat 30.10.2012, missä käytetty mm. www.nobelprize.org sivustoa.